Mitä blogistani luetaan?

Olen viime aikoina hieman pitänyt silmää siitä, mitä käytte lukemassa. Olen ollut positiivisesti yllättynyt juurikin noiden käsityöpostauksen suosiosta. Tässä teille kaikkien aikojen top 10 nähtäväksi: 


Muiden käsityö ihmisten innoittamana laitoin miehen vanhat bokserit palasiksi ja lähdin kokeilemaan niiden tekoa. kyllä muuten kannatti! Kalsarit ovat oikeasti niin käyttötavaraa. Näiden teko on siis sarjassamme tarveompelua. Miehen mukaan itse tehdyt ovat jopa parempi kuin kaupasta ostetut. Tukevat kuulemma paremmin ja juuri oikeasta paikasta. 

2. Tarveompelu: Rintaliivit

Kun vanhat kaupasta ostetut liivit alkoivat lahoamaan yksi toisensa jälkeen oli oikeasti pakko tarttua toimeen. Mörön selätystähän tämä enimmäkseen oli. Nyt sai ompelukoneesta kaikki tarvittavat säädöt ja homma meni nappiin. 
3. Make Bra - Rintaliivit omien mittojen mukaan 

Boksereiden tavoin bongasin rintaliivien teon facebookista. Käsityöihmiset jakoivat kuvia omista aikaan saannoksistaan ja katselin kuvia ihaillen. Minäkin haluan oppia! Siitä se sitten lähti. Armoton selvitys ja harras kuolaaminen kurssien perään. Ja sitten kun tuli kurssin aika, ei mikään tahtonut mennä nappiin. Sopivat liivit sain kyllä valmiiksi, mutta kurssin jälkeen kotona. 


Joskus on pakko saada ajatukset pois arjesta ja yrittää keskittyä ihan johonkin muuhun. Noh, silloin kun pitäisi saada aikaan jotain mikä oikeasti tarvitsee keskittymistä, ei ompeleminen ole ehkä hyvä vaihtoehto, etenkin jos on kuviollinen kangas... Ei kun siis oikeasti. Topeista tuli todella hyviä ja käyttöön ovat päätyneet. Niin ja ajoivat kyllä asiansa todella hyvin. 

Ihan ensimmäisiä ompeluja miehelle. Piti hommata kaavat ja kaikki. Kyllä kannatti. Samaa kaavanpohjaa olen jopa kehdannut käyttää oman paitani kanssa. Voidaan siis rohkeasti samistella. Olihan siinä hieman haastetta kun lahjaksi ompeli. Joutui oikeasti tarkkaan harkitsemaan ja miettimään helman ja hihojen pituuksia. niin ja toki myös sitä, ettei vaatteesta tule säkki. Hyvä sitä tuli ja paita on ahkerassa käytössä. 

Aah! Niin ihanat sammarit. Monta vuotta olen kuolannut ja kangaskauppoja sekä vaatekauppoja kiertänyt sen toivossa, että jostain löytyisi samenttia. Nyt se on tullut takaisin, ainakin kangaskauppoihin. Perusmalli ja ilman mitään kikkailua. Hyvät on jalassa ja mukavat päällä. Ja tuli muuten tarpeeseen kuorihousujen sanoessa yhteistyösopimuksen irti. 

 Selialta tilasin yllärikangaspussin. Tätä kangasta pyörittelin hetken kädessä ja näin sen paitana. Paitahan siitä syntyi ja värit ovat kuin tehty minulle, vaikka vaaleanpunainen ei värinä hirveästi sytytäkään. Paita on ollut kovassa käytössä, hyvä niin, sillä kyllä sitä tuli fiksattuakin, jotta siitä tuli oikeasti toimiva ja hyvä. Vielä odottaa ystävältä saatu oranssi joustofrotee ompelua. Ehkäpä siitä tulee sellaiset caprit, jotka sopivat paidan kanssa kuin valettu. 

Käytännön vinkin jako. Oppi ja ilo on pelastanut monta työpäivää ja ne on helppo ottaa mukaan. Toimii niin isommalla kuin pienemmälläkin. Ja mikä parasta löytyy oikeasti jokaiselle ikätasolle miellekätsä ja sopivaa puuhaa ja tekemistä. Tässä on oiva vinkki myös pitkille automatkoille lasten kanssa. 

 Lapsettomuus nostaa toisinaan tunteita pintaan. Tämä oli ensimmäinen selvästi lapsettomuutta käsittelevä teksti tässä blogissa. Yritin pitkään sen pitää pois täältö, mutta sitten tuumasin, että se on ihan turhaa. En voi aidosti olla oma itseni, jos yritän pitää näinkin kipeän asian pois täältä.

Rakkausviikko... Niin tänä vuonna rakkausviikon yleisenä teemana oli lähimmäisen rakkaus. Ja kuinka lopulta kirosin, kun minun kohdaltani rakkausviikko jäi pahasti kesken pitkän sairasloman vuoksi. En pystynyt kipujen takia kirjoittamaan juurilainkaan. Mutta siis saattohoito on saanut nyt näkyvyytä. Sitä on pyritty parantamaan. Se on mielestäni hyvä ja tärkeä asia. Saattohoito on arvokasta kaikille.  


On tulla monia muitakin hyviä kirjoituksia, jotka ansaitsisivat tulla nostetuksi, mutta ehkä palaan niihin joskus toiste. Mutta siis kaikesta päätellen käsityöt ovat monelle ihmiselle henkireikä. Enkä kyllä sitä ihmettele yhtään. Aina välillä kyllä tuntuu, että käsityöt ovat katoavaa kansanperinettä ja sitä ei arvosteta tänä päivänä lainkaan samalla tavalla kuin joskus ennen. Noh, omaksi iloksihan minä teen. Niin ja samalla sitä voi ilahduttaa muitakin, ainakin sellaisia, jotka arvostavat itsetehtyä.

Kommentit

  1. Minä olen ihan "käsi" mitä tulee käsitöihin. Mutta sitäkin suuremmalla syyllä arvostan itsetehtyjä ja tykkään lukea käsityöjuttuja! Sitten vaivun sellaiseen "ai kun osais edes ompelukoneen alalangan laittaa oikein..." -fiiliksiin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä arvostan niitä, jotka osaa neuloa. Sainhan mä ne yhdet villasukat tehtyä, mutta siihen se sit jäi kun toiset sukat jäi liian pieneks saajalle ni en koskaan saanut niitä loppuun. :D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vadelmapuska parvekkeella - Parvekekasvatusta

Apua! Suodatinpussit on loppu!

Apua! Talossa on allerginen koira!