Miten olisi epätäydellisen täydellinen nainen?
Kodinkuvalehti yrittää antaa naisille vinkkejä siitä, miten esim. facebookissa saa elämänsä näyttämään täydelliseltä. Toisaalta miksi ihmeessä sitä pitäisi facessakaan esittää jotain muuta kuin sitä oikeasti todellisuudessa on.
Kodinkuvalehden mukaan helposti saa elämänsä näyttämään teennäisen täydelliseltä kun päivittelee sinne yltiöpositiivisia ja itseään ylistäviä päivityksiä. Ei sillä, etteikö niitä saisi näkyä ja olla, mutta millaisen kuvan oikeasti haluamme näyttää muille?
Mutta entä jos en halua olla täydellinen? Saanko olla epätäydellinen kaikkine vikoineni? Miksi minun pitäisi silloin yrittää esittää Facebookissakaan jotain muuta kuin todellisuudessa olen?
Voisin haastaa itseni ja siinä samalla kaikki muutkin todellisen arjen ja itsensä paljastamiseen. Miten olisi, jos uskaltaisinme paljastaa muille sen epätäydellisyydeen, jota kannamme mukanamme?
Mun epätäydellisen viikon päivitykset olisi todennäköisesti tätä luokkaa:
Maanantai: Aamulla melkein tunnin torkutus ennen kuin pääsin sängystä ylös. Kahvitkin kaatui pitkin lattioita kiireessä, kun tajusin olleeni myöhässä. Enkä muuten ehtinyt niitä moppaamaan.
Tiistai: Aamukahvia juodessa tajusin eilisten kahvien olevan edelleen pitkin lattiaa. Siihen jäi, kun en siihen hätään löytänyt rättiä ja aikataulu alkoi painaa päälle..
Keskiviikko: Kaaos ja päänsärky. Ranne sanoi yhteistyösopimuksen irti. Aito ei lähtenyt käyntiin ja koirakin karkas.
Torstai: Yritin tehdä herkkuruokaa. Poltin sen pohjaan. Jälkkärikin epäonnistu.
Perjantai: Ajattelin aamulla repäistä ja käydä uimassa ennen töitä. Harkitsin jopa lähteväni salille töiden jälkeen. Ja paskat. En vaan saanut itseäni liikkeelle.
Lauantai: Tehoton vapaapäivä. Koomamakasin ja katsoin vain netflixistä sarjoja.
Sunnuntai: Mikä viikko takana. Just huomasin, että ne maanantain kahvit on edelleenkin siinä lattialla. Noh, en edellekään löydä rättiä.
Jep, jep.Todennäköisesti viikkoni olisi kutakin tuollainen. Aah, ihana kaaos ja sitä rataa.
Kodinkuvalehden mukaan helposti saa elämänsä näyttämään teennäisen täydelliseltä kun päivittelee sinne yltiöpositiivisia ja itseään ylistäviä päivityksiä. Ei sillä, etteikö niitä saisi näkyä ja olla, mutta millaisen kuvan oikeasti haluamme näyttää muille?
Mutta entä jos en halua olla täydellinen? Saanko olla epätäydellinen kaikkine vikoineni? Miksi minun pitäisi silloin yrittää esittää Facebookissakaan jotain muuta kuin todellisuudessa olen?
Voisin haastaa itseni ja siinä samalla kaikki muutkin todellisen arjen ja itsensä paljastamiseen. Miten olisi, jos uskaltaisinme paljastaa muille sen epätäydellisyydeen, jota kannamme mukanamme?
Mun epätäydellisen viikon päivitykset olisi todennäköisesti tätä luokkaa:
Maanantai: Aamulla melkein tunnin torkutus ennen kuin pääsin sängystä ylös. Kahvitkin kaatui pitkin lattioita kiireessä, kun tajusin olleeni myöhässä. Enkä muuten ehtinyt niitä moppaamaan.
Tiistai: Aamukahvia juodessa tajusin eilisten kahvien olevan edelleen pitkin lattiaa. Siihen jäi, kun en siihen hätään löytänyt rättiä ja aikataulu alkoi painaa päälle..
Keskiviikko: Kaaos ja päänsärky. Ranne sanoi yhteistyösopimuksen irti. Aito ei lähtenyt käyntiin ja koirakin karkas.
Torstai: Yritin tehdä herkkuruokaa. Poltin sen pohjaan. Jälkkärikin epäonnistu.
Perjantai: Ajattelin aamulla repäistä ja käydä uimassa ennen töitä. Harkitsin jopa lähteväni salille töiden jälkeen. Ja paskat. En vaan saanut itseäni liikkeelle.
Lauantai: Tehoton vapaapäivä. Koomamakasin ja katsoin vain netflixistä sarjoja.
Sunnuntai: Mikä viikko takana. Just huomasin, että ne maanantain kahvit on edelleenkin siinä lattialla. Noh, en edellekään löydä rättiä.
Jep, jep.Todennäköisesti viikkoni olisi kutakin tuollainen. Aah, ihana kaaos ja sitä rataa.
Kommentit
Lähetä kommentti